sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Jahti

Eilinen päivä oli aika erillainen ja ainutlaatuinen.
Työkamu käski kolmeviikkoa sitten varata lauantain kalenteriin. Tässä tapauksessa ei ollut hajuakaan mitä olisi odotettavissa, ihan mitä vaan periaatteessa...no vähitellen selvisi mikä on päivän teema!
Reppuun varavaatteet, kumisaappaat ja reipasta mieltä. Vaikeinta olikin miettiä mitä pitää reppuun pakata.
Se että määränpäänä olisi hirvijahti ei jännittänyt...

Aamu alkoi ajoporukan yhteisellä aamupalalla. Siitä siirryttiin autoihin jotka sitten aina siirsivät meidät ajopaikalle, noutivat ja ajoivat meidät seuraavaan paikkaan. Tänään oli tiedossa viisi ajoa.Keli oli aikalailla mahtava. Pilvistä, tyyntä, lämpöasteita ehkäpä n. 2-4...kylmä ei ollut koska miltei koko ajan oltiin liikkeellä. Enemminkin tuli hiki...

Kumisaappaat ja sadehousut jalkaan ja siis metsään. Käteen sain kartan ja puisen palikan jolla sitten aina kalkattelin mennen tullen. Kaverillani oli kompassi joten minun ei tarvinnut kun seurata perässä. Kartan mukaan aina suunnattiin joten maasto oli mitä kohdalle sattui. Meno oli reipasta. Maasto haastavaa, ojia, soita, tiheitä ryteikköjä yms. mukavaa...kolmannen ajon jälkeen meidät vietiin jonnekin vanhaan mettäkämppään jossa tarjoiltiin lounasta. Hernekeittoa, leipää, kahvia ja pullaa, lämmintä glögiä jne. Kyllä maistui mahtavalta.

Tähän mennessä ei vielä kaatoja ollut, pari peuraa nähtiin ja hirviäkin kuulemma oli juossut karkuun.

Neljännen ajon alkuvaiheessa sain sitten ekat puljut. Tässä vaiheessa olin luopunut sadehousuistani. Pitkät nokialaiset saappaat hörppäsi vettä yhden ojan ylityksessä. Sen jälkeen tarvottiin aika ison suon poikki, mielenkiintoista...hörpein vielä toisenkin kerran. Onneksi ei ollut pakkasta joten kylmä ei tullut.
Sitten ajon loputtua vaihdettiin saappaat vaelluskenkiin ja taas menoksi. Viimeinen ajo vielä. Se olikin maastoltaan kaikkein haastavin, liukkaita puunrunkoja ja muutenkin vaikeakulkuista. Erään ojan yli hyppiessä taas kenkä juuttui sen verran että aika kurasaapas oli sen jälkeen.

Jahdin saaliiksi tuli kuin tulikin yksi kaato.

Ollaanko kartalla ?

Eikun menoksi...ojan yli pitäisi päästä.

Näillä piti pärjätä..






Onneksi kunto on senverran kohdillaan että päivästä jäi kivat fiilikset. Upea päivä kaikenkaikkiaan. Uudestaankin menisin kyllä. meno oli kyllä haasteellista, välillä lipsui ja vääntyi nilkat ja polvet mutta pystyssä pysyttiin....ajoporukka oli myös mahtava, sakkiin sopeutui hyvin vaikka keltanokka olikin.

Kaverin perässä piti pysyä...




Tänään syötiinkin hirvenjauhelihapullia...

Nyt on polvenreunassa ja isovarpaan tyvessä jotain rasituksen tapaista joten huilataan vaihteeksi alaraajoja.
Nyt keskitytään niskajumppaan, on meinaan katonmaalaus meneillään...



Makkarin remontti aloitettu, katosta alaspäin edetään...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti