maanantai 27. maaliskuuta 2017

Porijuoksu

Kestävyyttä pintakaasulla





Maanantaina pidin oikein lepopäivän, kannatti ladata akkuja viikolle...
Tiistaina oli tunti peekoota matalalla sykkeellä.
Keskiviikon kohokohtana pyramidiharjoitus. Se tehtiin stadionilla mikä oli ihan hauskaa vaihtelua.
Pk1:sta aloitettiin, siitä jatkuen muutaman kierroksen välein ylöspäin. Sykkeen ollessa 160 rupesi jo hapottamaan joten kierrokset jäi kahteen. Sen jälkeen olisi pitänyt saada syke vielä aivan huippuunsa, mutta en saanut sykettä nousemaan kuin juuri ja juuri 164:een ja sekin otti koville. Siitä oli sitten lähdettävä tasaisesti alaspäin. Kova oli treeni.
Torstaina taas ihan matalalla sykkeellä tunti. Suuntasin illemmalla Yyteriin päin ja vahingossa päädyin rannalle auringon laskiessa...
Perjantaina lepopäivä. Jep, kahvakuula siis vuorossa pitkästä aikaa. Siinä jalat oli jo hieman happoset, varmaan viikon treenit painoi.
Lauantain treeni peekoota ja 200 m vetoja.
Nyt uskalsin jo siirtyä kevyempiin lenkkareihin ja jätin jopa toiset hanskat pois...päivä oli tosi aurinkoinen ja siksikin erittäin keväinen. Onneksi olin vielä päätynyt windstoppereihin sillä tuuli oli aika jäätävä...
Sunnuntaina vaihdoin pitkän pk-lenkin kevään ensimmäiseen kisaan!

Porijuoksu 9,1 km. En olekaan kyseisessä kisassa ennen ollut, muutamia kertoja kyllä suunnitellut mutta katsellut juoksijoiden kovia aikoja niin on ruvennut jänistämään.
Nyt otin omia jäniksenkorvia juuresta kiinni ja lähdin mukaan. Aurinko pilkotti jo mukavasti ja lämpöasteita n. 7. Tuuli jonkinverran mutta pukeutuminen osui ihan nappiin. Olisi ollut kurjaa juosta talvitamineissa.

Lähtö oli reipas ja jo hetken luulin ettei tästä taida tulla mitään. Kun pari kilsaa oltiin menty rupesi meno olemaan tasaista. Onneksi takaani tuli vielä edes muutama muukin, en tippunut heti viimeiseksi. Sykemittarin vauhti vaihteli 5,36 -6,00. En täysin luottanut lukemiin mutta olin ihan tyytyväinen ja katsoin etten liian lujaakaan menisi ettei happi loppuisi liian aikaisin...

Alkumatka oli asfalttia kevyenliikenteen väyliä ja tiensivua pitkin. Jonkinverran tuulikin. Puolen välin jälkeen käännyttiin Katinkurun tutulle reitille, soratietä loppupätkä. Viimeisen kilsan tuli takanani reippaat juoksuaskeleet ja ajattelin etten kyllä ohitse päästä. Aikalailla lopussa olevan loivan mutta pitkän ylämäen jälkeen kiihdytin vauhtia, senverran mitä pystyin eikä hemmo ohitse tullut!

Maaliin pääsin ajassa 51,02 ja keskivauhti oli 5,36. Olen oikein tyytyväinen. Oli hyvä juoksu.


Illemmalla oli pakko lähteä Martan kanssa kävelylle sillä etureidet oli kyllä aivan jumissa. Pari tuntia jo auttoi vähän..






Kintut on edelleen aika juntturassa, taitaa perjantain kahvakuula olla syypäänä...



sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

No nyt tulee tulosta..


Ajattelin laittaa kerralla treenit kuntoon nutsia varten joten päädyin ns. kvartaaliin....
Minulle räätälöitiin siis henkilökohtainen juoksuohjelma 3 kuukaudeksi. Alunperin tarkoituksenani oli saada enemminkin apuja ja tukea ravintoasioihin. Treeni tulisi siinä ohessa. Lähinnä juoksu voisi Nutsissa kulkea vähän helpommin ja ehkäpä pikkasen paremmalla ajalla.
No, nyt on tavoitteena "merkittävä vauhti- ja aerobisen keston parantaminen"
Jep.

Maanantaina kävin metsässä 10:n lämmittelylenkillä tiistain testiä ajatellen.
Tiistaina oli testijuoksu jossa selvitettiin sykerajoja. Pk /vk-vauhdit... Testi meni odotettua paremmin, ei kuolo korjannut. Lopussa jalkoja kylläkin hapotti sillain niinkun sopivasti.
Keskiviikkona lepoa joten päädyin combattiin. Uusi ohjelma oli rankka ja hikinen mutta eilen varmaan lähti karstat kintuista sillä jalka nousi tosi kevyesti.
Torstaina peekoota matalalla sykkeellä. 49 minsaa ja keskisyke 130. Kilsoja ei siinä pahemmin kertynyt enkä ole ihan varma oliko edes hikikään.
Perjantaina peekoota ja muutama 200 m veto ja päälle peekoota. Nyt kyllä tuli jo hikikin.
Lauantaina oli lepopäivä joten Martta pääsi lenkille. Olimme varhain aamulla lähimetsässä aivan upeassa auringonpaisteessa. Olisin voinut vaan istua kannonnokassa ja nauttia auringosta, Martta kutenkin pomppi edestakas ja ylösalas kuin mikäkin kenguru :)
Sunnuntaina vuorossa viikon pitkis. Peekoota 128 keskisykkeellä 95 minuuttia. Matkaa ei tuolla vauhdilla kertynyt kuin 11,4 km.
Olin jo aamulla aikaisin liikkeellä. Keli mitä upein, aurinko paistoi täysillä eikä tuullut. Pakkasasteita taisi olla n. 3, mutta aurinko lämmitti juuri sopivasti.





Mulla on ollut hieman haasteellisia lenkkejä vilkkaan vatsani takia. Nyt kokeillaan olla ilman leipää kaksi viikkoa. Siinä on heti sellainen positiivinen asia kun joutuu miettimään mitä söisi niin jää turha puputtaminen pois. Leipää on siis erittäin helppoa pistellä mennen tullen kun mieliteko tulee...

Nyt sunnuntain pitkän lenkin seurauksena totean että viikko ilman leipää on positiivisesti yllättänyt. Eipä tullut pitstoppeja tänään..

Pidän hirveästi leivästä ja olenkin kuvitellut etten voi olla ilman sitä. Enemmän on tällä viikolla nyt sitten joutunut miettimään mitä sen leivän sijasta söisi. Se taas on auttanut painonhallintaa kun ei ole heti heittänyt heikkona hetkenä leipää nassuun.

Tänään heräsin ajoissa ja tein samantien aamupalan että se ehtisi vähän sulaa ennenkuin lähtee lenkille.  Kaurapuuro ja kuppi kahvia. Lenkin päälle sitten normaalisti olisin varmaan tehnyt parit voikkarit kahvin kera. Nyt pistin kippaan purkin rahkaa, banaanin ja mysliä. Vähän tönkköä mutta sitten muistin että kaapissa on myös mehukeittoa, välipalasta tuli oikein hyvää ja varmaan juuri sellainen kuin pitikin...luulisin.

Palauttavaa proteiinia jne....
Tänään tosiaan aurinko paistoi täysillä jo aikaisin aamulla. Ei edes tuullut mikä on harvinaista. Suuntasin siis peekoolle nauttimaan aamusta. Siellä olisi vierähtänyt enemmänkin aikaa mutta tarkoitus lähteä uudemman kerran vielä Martan kanssa joten maltilla mentiin.

"Yyterin portti"
Kräsöörannokassa


Eipä ollut huonot lenkkimaisemat tänäänkään.


sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Juoksukaverikirja

Marika, Run like a moose-Hirveetä menoa-blogista pisti mulle tällaisen haasteen, Juoksukaverikirjan.
Alunperin taisi olla Takomorunnersin haaste. Eihän tällaisia kaverikirjoja olekaan täytelty vähään aikaan. No vähän piti miettiä vastauksia mutta jotain sain aikaiseksi.

Kuka olet:
Olen Kirsi, äiti neljälle lapselle ja mummu kahdelle pikkuiselle.
Missäpäin vaikutat:
Porissa, tarkemmin Meri-Porissa.
Lempiruokasi:
Vaikea sanoa mikä olisi ylitse muiden..kala; lohi, paistetut silakat, ahvenfileet. Peuranpaisti, nam. Yksinkertainen kotiruoka.
Mitä harrastat:
Yritän liikkua niin että sitä voisi kutsu harrastamiseksi. Juoksu, pyöräily vaikka se onkin jäänyt vähemmälle viimeaikoina. Ryhmäliikunta; BodyCombat, kahvakuula tärkeimmät. Combat on aivan ykkösjuttu.
Villasukkien kutominen. Metsä kaikissa muodoissaan..
Mikä on lempilajisi;
Juoksu tietenkn, Combattiakin pitää saada säännöllisesti.




Minkä merkkinen juoksukenkä olisit;
Minulla on ollut monia erimerkkisiä tossuja mutta taitaa Nike viedä voiton, tuttu, taattu ja turvallinen. Tällä hetkellä kyllä kulutan eniten Salomonin maastotossua.
Kerro lempparikisasi jos sellaisia on;
Forssan Suvi-ilta oli mahtava kokemus, järjestelyt olivat upeat ja miltei koko kaupunki oli mukana kannustamassa kisan varrella. Juoksin siellä puolikkaan. Ihmettelin alusta alkaen sitä ihmismäärää. Yyterin maratonkisoihin verrattuna se oli sanoinkuvaamatonta. Forssassa olen juossut myös tyttäreni kanssa kun hän juoksi ensimmäisen puolikkaansa, sekin oli ainutlaatuista.
Ensimmäinen täysmaraton Tampereella. Juoksun jälkeen oli hyvä olo ja sellainen fiilis että voisi tehdä sen uudestaankin. Tampereen reitti ja järjestelyt olivat myös minun mieleeni.
Nuts Karhunkierros viime vuonna oli myöskin mieleenpainuva kokemus, 33 k sisältäen mm. Pienen Karhunkierroksen, rankka kisa mutta aivan upea kokemus.

Vasemmassa kuvassa Kolin maisemia ja oikealla Kuusamoa





Mikä on paras juoksutuloksesi;
Puolikas Yyterissä 2.12.14, maraton 5.16.15, Nuts 33k jotain päälle 6 ja Kolilla Vaarojen maraton yli 9..aina siis vaan ajat paranee...
Mikä on mieleenpainuvin liikuntahetkesi;
Pyrin juoksemaan paljon poluilla ja metsässä. Sieltä saa joka kerta mahtavia kiksejä upeista hetkistä ja fiiliksistä ja maisemista , tunteista ja tuoksuista.
Mitkä ovat vahvuutesi liikkujana;
Veikkaisin että kestävyyttä löytyy, kunhan ei ole liian kova vauhti...
Entä heikkoutesi;
Vatsa.
Mukavuudenhalu, helposti jää treenit väliin jos ei saa itseään ajoissa niskasta kiinni. Mutta toisaalta olen sitä mieltä että joskus pitää olla itselleen armollinen, vuorokausi ei saa olla jatkuvasti aikataulutettu.
Jos saisit lisätunteja vuorokauteen;
Haaveenani olisi läskipyörä. Harrastaisin mielelläni maastopyöräilyä jos tosiaankin olisi aikaa enemmän. Olen sellaista kokeillut, pojallani on kokoelma josjonkinlaista maastopyörää joten varmaan saisin sieltä vähän vetoapua. Jos sitä aikaa olisi enemmän.
Mitä haaveita sinulla on juoksun suhteen;
Olen nyt keväällä menossa Rukalle uusimaan 33 k:n Nutsia ja toivoisin pientä parannusta aikaan ja sitä että paikat kestäisivät sen paremmin. Polvet eivät viimeksi olleet ihan mielissään alamäistä.
Missä maassa haluaisit juosta;
Kyllä Suomessa riittäisi kisoja mielinmäärin.
Keksi itsellesi supersankarinimi seuraavaa juoksukisaa varten;
Olen kuulunut ryhmiin kuten Himohikiset ja Juoksujalat..välillä tuntuu että mitä pahempi keli niin aina metsästä löytyy joku Niemi..hhmm..Mettäpeikko..

Lauantai tuli taas vipellettyä ruuhkavuosien tyyliin mutta tänä aamuna ehdin jo lenkillekin. Kuopus oli mukana ja suunnattiin Yyteriin. Asteita oli nolla mutta rannalla oli kyllä jäätävä tuuli. Kymppi saatiin sentään täyteen.
Keli oli edelleen paikoitellen tosi jäinen, ehkä se ensiviikolla tulisi jo kevät. Lämpöä on luvattu ja aamulla rannalla näin kevään ensimmäiset joutsenet! Sehän on kevään merkki jos jokin.



maanantai 6. maaliskuuta 2017

Ruuhkavuodet






Mun lapset on jo kaikki aikuisia ja nuorinkin muutti juuri työn perässä muutaman sadan kilometrin päähän.
Kuitenkin välillä tuntuu että on sitten ihan ruuhkavuodet meneillään...
eilinen sunnuntai oli hyvä esimerkki normipäivästä, siis kun aamulla katsoo ulos ja toteaa päivästä tulevan upea ulkoilupäivä. No lauantai siis muutettiin kuopusta, siihen meni se aurinkoinen päivä. Toinen tytär pyysi kyläilemään sunnuntaina. Kas ja anoppi soitteli että hänkin on saanut kutsun, pääsiskö kyydillä. Lähdin Martan kanssa aamulenkille että päästään ajoissa liikkeelle. Kas, taas soitti yksi mummu, pääsiskö samalla kyydillä kauppaan. Sitten soitti työkaveri että lähteekö Martta lenkille koirakaverin kanssa...harmi että oltiin jo liikkeellä. He poikkesi sitten sen verran että koirat pääsi hetkeksi kisailemaan. No sitten kyläreissuun, Venla on juuri täyttänyt 6 kk joten ihan hienoa käydä vierailulla. Sieltä kun lähdettiin haettiin se toinen mummu kaupasta kyytiin.
Kotona pistin heti lenkkikamat niskaan ja ruuan uuniin. Pääsisin vielä auringonpaisteeseen juoksemaan.
Kas, sitten soitti esikoinen jotta olisko meillä kaffetta...no he tulivat sitten 2 veen kanssa kyläilemään.
Sain ruuan jo poiskin uunista kun vasta pääsin ulos. Sain kyllä loppujenlopuksi ihan hyvän
lenkin aikaiseksi. 1,5 tuntia peekoota, metsäpolkuja pitkin Yyterin rannalle. Aurinko paisteli puunlatvojen takana upeasti. Sen verran nopsaan aurinko sitten laski että kun rannalle ehdein niin aurinko oli jo laskenut taivaanrantaan.
Niin ja viikonlopusta puuttui vielä yksi lapsi...
Niin ja mitähän tulevaisuus tuo tullessaan...nyt on vasta pari vanhusta ja kaksi lastenlasta...

Tänään otin sitten uusiksi. Heti kun pääsin töistä kotiin lähdin lenkille ja ehdinpä hyvinkin näkemään auringonlaskun. Tein rannalla muutaman mäkivedon joten ihan hyvä lenkki tänäänkin tuli, vaikkakin vähän eilistä lyhyempi. Yyteristä löytyy kyllä hyviä mäkiä, ei ihan heti tarvitse pidemmälle lähteä.



























Kuopuksen muuttokuorma matkalla

Kaksi pientä elefanttia marssi näin, suorinta tietä Vaasaan päin..
koska matka oli pitkä niin pyysivät he mukaan yhden kaverin..
kolme pientä...

Rupeaa pieni treenipaniikki iskemään. Nutsilta tuli jo postia että eipä enään kun 12 viikkoa lähtöön!
Ai kauheeta...