Cooper-testi

Maanantaina jouduin arpomaan pitkään lähdenkö "Mikan Mielettömien Mailien" matkaan vai teenkö oman treenin, pk+vk+pk.

No päädyin mielettömiin maileihin, jo senkin vuoksi että saa vaihtelua treenipaikkaan ja muutenkin kivaa vaihtelua yksinjuoksemiseen.

Maanantain treeniksi siis muodostui nuo mielettömät kierrokset kuntoradalla. Radan pituuden arvioitiin olevan yksi maili. Viisi kierrosta ja jokatoinen hiljaa ja jokatoinen kovaa. Kovia kierroksia oli kaksi. No mun sykkeet oli jo heti alussa 160:ssa, siis sillä rauhallisella kierroksella. Toinen mentiin lujaa, syke oli jotain 161. Taas rentoa ja seuraava lujaa, sitä ei kyllä yhtä kovaa pystynyt päästelemään. Loppujen lopuksi sykkeet olivat aika kovilla koko 5 kierrosta. Käyrätkin meni aika tasaisesti. Kilometrivauhdit välillä 5,19-6,10.

Ei ollut huono vaihtoehto. Kieltämättä nuo rennot kierrokset olisi pitänyt tehdä pienemmillä sykkeillä.

Tiistaina lepoa. Onneksi. Aikamoinen räntäsade pitkin päivää. Illemmalla jo alkoi näyttämään kivemmalta keliltä, kunnes taas rakeita niin että maa oli kauttaaltaan valkoinen..

Kahden viikon kuluttua pitäisi olla HCR:n starttiviivalla. Muistutus tuli sähköpostiin, tieto mihin strattiryhmään sijoittuu ja juoksunumero...nyt viimeistään pitää ruveta miettimään miten tämän loppuajan käyttää. Tankkaukset ja varusteet jne. Koska tähtäin on nyt toukokuun lopulla olevassa polkujuoksukisassa, yritän olla asettamassa itselleni turhia paineita puolikkaalle...jos nyt lähelle kahta pääsisi niin pitäisi olla tyytyväinen. Toisaalta nyt on kertynyt noita vauhtiharjoituksiakin joten....
Keskiviikon treeni oli 90 minsaa maastojuoksua aerobisella kynnyksellä. Harmitti katsoa ulos kun oli taas niin kolea ja sateinen päivä. Suuntasin kuitenkin Ruosniemen metsään kunnon poluille ja pistelinkin sitten reippaasti ja melkein pari tuntia. Totesin kyllä että pitäisi treenata asfalttipuolikkaalle mutta juurakot ja kalliot oli houkuttelevampia.

Torstai taas lepopäivä. Perjantaille oltiin sovittu vetotreeni. Valkku oli kuiteskin väärässä viikossa ja kuvitteli että meillä on cooper-testi..no tavallaan hyvä, en ehtinyt jännittämään etukäteen mitä varmaan olisin tehnyt jos olisin etukäteen tiennyt. Hhmm...olikohan se kuitenkin etukäteen mietitty juttu..

Perjantaiksi siis testijuoksu. Kolme kilometriä täysillä josta sitten saatiin samalla cooper-tulos. Ensiksi lämmittelyä kolme kilsaa ja sitten menoksi. Tarkoitus ei ollut että täysillä juoksisi vaan niin että jaksaa samaa vauhtia siis loppuun asti. Vauhdin jako meni hyvin sillä jaksoin lopun 250 m painaa oikeesti täysillä. Kirivaihde siis löytyi.
Sain matkalla väliaikatietoja ja hämmästelin kyllä itsekseni vauhtia. Mielessä kävi että kyllä tuo vauhti tosta pian tippuu..
Kolmen kilsan ajaksi 15,57. Cooperin tulos 2250 m. Siis erinomainen. Keskari 5,19. Waudewau...en olisi uskonut. Vähän oon tyytyväinen ! Juoksun jälkeen eniten tuntui keuhkoissa. Siellä kuulemma keuhkorakkulat poksahteli tyytyväisenä. No ne rakkulat taisi paukkua oikein reippaasti sillä seuraavan puolituntisen kyllä yskein niitä rakkuloita pihalle :) Hapenottokyky siis parani ja huimasti. Keskisyke oli  157.

Illalla venyttelin Martan kanssa.

Lauantain alamäkitreeni vaihtui lepopäiväksi.
Vappu vähän sekoitti suunnitelmia, tai enemmänkin sää. Räntää on sadellut miltei enemmän kuin jouluna...
Pitkä lenkki siirtyy vapunpäivään. Sään pitäisi olla jo aamusella aurinkoinen.

Jokin aika sitten minulle ehdotettiin liittymistä Takomorunnersin bloggaajaksi. No tietty lähdin mukaan, siitä myöhemmin enemmän. Yhteisön kautta olen osallistumassa LoppiExtremeen heinäkuum lopussa. Sinne aletaan treenaamaan sitten NutsKarhunkierroksen jälkeen. No, ensiksi tietysti HCR pois alta.
'

Kyllä täällä tarkenee...

Tänään vähän vetoja jotta tarkenisi lenkillä. Linnunlaulusta sentään huomaa että on kevät. Tovi rauhallista alkuun ja loppuun ja viisi kunnon vetoa siihen väliin. Lähteminen oli taas vähän nihkeää mutta vedot tuntuivat hyviltä ja ne tuntui myös palkeissakin...tänään piti alunperin olla pitkä lenkki mutta se siis tehtiin kaverin kanssa jo perjantaina. Viikon treenejä on vähän siirrelty paikasta toiseen.

Piti oikein istahtaa puunjuurelle puhaltamaan...

Keskiviikkona kävin töiden jälkeen maastossa juoksemassa vähän peekoota ja vähän myös vauhdikkaampaa menoa päälle. Sen jälkeen bodycombattiin. MoveIt:in combat on kyllä parasta. Torstaina sai taas huilata !

Perjantaina sattui olemaan lomapäivä joten siirsin siihen sunnuntain pitkiksen. Aamusella siis 2,5 tuntia rennosti hiljaa. Matkaa kertyi hippasen alle puolikkaan. Sain kaverin mukaan joten matka meni joutuisasti rupatellen.

Lauantaina lenkkeiltiin vain Martan kanssa. 

Aikamoinen huhtikuu on ollut, perjantaina tuli aamulla lujaa rakeita. Yöt on olleet pakkasen puolella, päivisin tuulee..mielellään jo siirtyisi kesävaatetukseen. 

Pääsiäisviikko

Sunnuntai-illalla yllättäen ilmeni kiusallisia flunssantuntemuksia...Mielestäni en itseäni olisi kylmettänyt muttei se mikään ihme olisi, nämä kevätkelit saattavat olla petollisia. Lauantain pitkiksellä paistoi aurinko tosi lämmittävästi ja sekös heti pistää vähentämään vaatteita. Jossain vaiheessa taas huomaa että on vilu...

No joka tapauksessa paripäivää meni kotona sairastaessa.

Maanantaina siis ansaittu lepopäivä nuhaa potien.

Tiistaina olisi ollut lyhyt pk-lenkki mutten arvannut lähteä vaikka kovin teki mieli...

Keskiviikoksi oli luvassa valmentajatreeni stadionilla. Voimaa ja kimmoisuutta erilaisilla harjoiteilla. Mielenkiintoista. Hyvä treeni oli, mm. sellainen johon en ikinä olisi kuvitellut pystyväni. Tasajalkahyppyjä maisemakatsomossa...hyppien ylös,  9 porrasta x 10 kertaa. Ei ollenkaan paha. Vähän kuin boksihyppyjä. Mutta minulle uusia ja suoriuduin niistä hyvin. En edes kaatunut vaikka vähän pelkäsin että niin saattaisi tapahtuakin..

Siinä kävi sitten niin että etureidet on olleet hellinä ja oikein kunnolla monta päivää. Samoin kummakyllä myös vatsalihakset ! Reisiä olen venytellyt ja käsitellyt pallolla ja voiteella ja otin jo särkylääkettäkin. Tuntuu ettei palauttavat lenkitkään paljoa helpottaneet. Niitä kivisteli vielä sunnuntainakin lenkillä..

Ilmeisesti tuollaiselle treenillä kuitenkin oli tilausta, ainakin siitä päätellen minkälaisia uusia lihasryhmiä taas löytyi.

Torstai oli taas välipäivä, shoppailin Vaasassa !

Perjantaina jäi varsinainen treeni väliin ja yritin urheasti tehdä rauhallista ja palauttavaa lenkkiä. Oli varmaan aikamoista menoa jos joku sattui katselemaan...tuntui etten päässyt eteenpäin kuin köpöttämällä...lauantain ajattelin lepuuttaa tönkköjä kinttujani ja sunnuntaina sitten parintunnin pitkikselle.

Sain mukaan muutaman juoksukaverin mukaan ja meitä olikin sitten jo viisi polkujuoksijaa nauttimassa kirpakasta ja yllättäen talvisesta aamu-ilmasta. Vaikka maassa oli parisenttiä lunta ei poluilla ollut liukasta. Maasto oli kivikkoista ja juurakkoista joten hieman varovaisemmin täytyi edetä. Hyvä lenkki joka tapauksessa. Kilometrejä ei tuolla maastolla ja tuolla vauhdilla paljonkaan kerry. Kahdessa tunnissa tuli n.12 kilometriä. Syke pysyi nippanappa pk:lla.

Sitten kotiin laittamaan ruokaa porukalle, siinä vierähti kaikkinensa taas koko päivä. Illalla vielä kuopuksen ja Martan kanssa palauttavalle kävelylle. Yyterissä viihdyttiin taas liki kaksituntinen.

Ruosniemen polkuja ja maastotossuja

Yyteristäkin löytyy mäkiä

Maanantai, toinen pääsiäspäivä olisi ollut lepoa juoksusta mutta kotiin viikonlopuksi piipahtanut
kuopus ehdotti taas aamulenkkiä. No käytiin sitten metsässä taas rennolla palauttavan palauttavalla...

Aurinko paistoi ja endorfiinithän taas jyrähteli...on tällä viikolla siis ulkoiltu ja lenkkeilty ihan tarpeeksi. Suunnitelmissa olisi vielä combattia illalla !

Huomenna olisi heti aamulla fyssari, päästän sen jalkojen kimppuun...

Martta bongasi rannalta pääsiäismunia..

Että tällaista pääsiäistä täällä vietettiin...

Joutsjärvi Nokki Extreme Trail

Tämä viikko olikin palauttava viikko. No, ainakin alkuviikko palauteltiin.

Maanantaina oli ansaittu lepopäivä joten siis Bodycombattiin ! Sai kroppa vähän lisää liikkuvuutta.

Tiistaina sain yllätys yllätys työkaverini mukaan aikaiselle aamulenkille. Mulla oli vuorossa tunti peekoota joten se sopi hyvin kaverinkin vauhtiin. Käytiin Porin metsässä nauttimassa kosteasta aamukelistä. Kummasti kyllä virkisti, pitää ottaa tavaksi tuollaiset aamuherätykset !

Aamulenkki taisi vaikuttaa positiivisesti sillä illalla tuli pestyä yksi ikkuna...vuoden ensimmäinen klasinpesu, jee !

Keskiviikko oli lepopäivä ja koska aurinko paistoi täysillä vielä illallakin,  tein Martan kanssa vähän pidemmän mettälenkin. Mieli olis tehnyt juoksemaan mutta hyvähän se on pitää kiinni lepopäivistäkin.

Torstaina vuorossa tunti peekoota.Suuntasin Yyterin metsiin ja melkein flow iski kun en olisi millään kääntynyt takaisinpäin. Tosi kutsuvia nuo luikertelevat polut.

Kaikkihan sen tietää että metsän mättähällä mieli lepää...

Perjantaina oli treffit Massilla. Siellä en ole oikeastaan juoksemassa käynytkään. Sieltä löytyi juurikin sopiva mäki päivän aiheeksi. Tosi pitkä ja loiva. Alkuverryttelyn jälkeen mäkivetoja muutaman kerran, kävellen alas ja taas ylös. Jokaisen vedon lopussa kyllä hyytyi ja hyvä että pääsi mäen päälle...

sykkeet nousi hyvin mutta kyllä sitten nopeasti laskikin. Lyhyt ja tehokas treeni siis. 

Tuollaisia pitkiä ja loivia mäkiä ei pahemmin ole repertuaariin kuulunut, olen kuvitellut että mitä jyrkempää niin aina parempi mutta tänään ymmärsin kyllä tuon eron.

Sunnuntain pitkä lenkki siirtyi viimetipassa lauantaille. Kullaan  Joutsijärvellä oli mukava pieni tapahtuma Joutsjärvi Nokki Extreme Trail. Järjestäjänä paikallinen suunnistusseura Not-OK PKS SK.

Reitti kiersi Joutsijärven ympäri, 27,5 km mutta mittariin tuli kyllä 29 km. Aikaa meni n.viisi ja puoli tuntia. Tauot kun ottaa pois niin juostiin se nippanappa alle viiteen tuntiin. Osallistujia tässä tapahtumassa oli parisenkymmentä. Minä lähdin matkaan kolmen pintakaasuttelijan kanssa. Reitille mahtui sorateiden pätkiä, neulaspolkua, kivikkoa ja juurakkoa, pitkospuita ja pari vedenylitystäkin. Keli oli aurinkoinen, ei tuullut ja polut olivat pääosin  kuivia...muutamissa kohdissa vähän jäätä mutta nekään ei oikeastaan olleet edes liukkaita. Minua oltiin maaston haasteellisuudesta varoiteltu mutta mielestäni reitti oli mainio. Viimeisellä parilla kilometrillä oli tosi teknistä alustaa, pelkkää juurta ja kiveä. Mutta sekin tuntui kovin tutulta. 

Tämänpäiväinen lenkki oli tosi hyvä treeni Karhunkierrosta ajatellen. Olen tyytyväinen että lähdin mukaan sillä olin tosiaan jo päättänyt etten lähde, mutta perjantai-illalla kuitenkin muutin mieleni.

Paikatkin kesti hyvin vaikka viimeisestä noin pitkästä lenkistä on aikaa jo puolivuotta. Viime sunnuntain 16 km oli tämän talven pisin. Ehkä viimeisellä parilla kilsalla rupesi tuntumaan pohkeissa ja takareisissä enemmän. No, varpaat oli kyllä hellinä. Ilmeisesti salomonit ei tunnin-parin pidempiä reissuja siedä. Pitää hommata numeroa isommat...

Vaikka tapahtuma oli pieni ja matka haastava niin mielestäni järjestelyt olivat onnistuneet. Toivottavasti tapahtumalle saadaan jatkoa.

Sunnuntaina taas palautellaan.

Viikon treenailut..

Maanantaitreeni peekoota taas, mikäs siinä sillä vieläkin on jalat pökkelöä. Mutta kun tuonne metsään taas suuntasi niin kyllä teki hyvää, siis mieli ja kroppa kiittää !

Tiistaina olin jo menossa töistä suoraan Katinkuruun mutta jatkoin matkaa kotiinpäin ja poikkesin matkan varrella  Lomakylän tienpieleen ja suuntasin metsään.

Vähän peekoota ja siinä välissä pätkä kovemmalla sykkeellä. Mukava päästellä polkuja pitkin, vaihteeksi vähän pehmeämpää alustaa kintuille.

Keskiviikko ja torstai pakkolepoa kun sattui työreissu kohdalle.

Paripäivää junassa istuminen ei onneksi ihan tukkinut paikkoja,

Perjantain treeni oli alamäkivetoja. Alamäkitekniikkaa en olekaan ennen treenannut, onhan se myös itselle kaikkein vaikeinta juurikin nuo alamäet. Mieluummin kipittelen  ylämäkiä  kuin opettelen juoksemaan alamäkiä. Tänään treenattiin ihan loivassa alamäessä jotta pystyi myös juoksemaan niitä ilman että päätyi nokalleen. Ei ihan helppoa kun tahtomattaan jarruttelee siinä vaiheessa kun vaan pitäisi rennosti päästellä...

Vaikkakin Rukalla kyllä välillä jopa möyritään alamäkiä niin en yhtään epäile ettei nämä harjoitukset olisi hyödyllisiä.

Tässä vaiheessa hiipi mieleeni epäilys että olenko taas jättänyt olennaiset mäkijuoksut liian vähälle !

Tekosyyksi voisi heti heittää jäisen alkuvuoden, ei oikein ole ollut järkeä lähteä mäkiin ilman nastoja. No nastatkin tietty on mutta jotenkin on vaan odotellut parempia kelejä...

Lauantaina piti olla lepopäivä.

Sattuneista syistä tämän vuoden Karhuviesti jäi väliin.

Löysin itseni sitten Ruosniemen metsästä polkujuoksulenkiltä....liki 1,5 tuntia osin itselle uusissa maisemissa.  Koko päivän jatkunut sade loppui juuri parahiksi, sateesta johtuen keli oli taas mitä mahtavin. Happea riitti. Eipä mennyt sadepäivä hukkaan...olishan sitä voinut siivotakin mutta ei kait se ole mitenkään pakollista :)

Sunnuntaina ohjelman mukaan pitkä lenkki. Pari tuntia kakkostien vartta. Hakemallakaan ei vielä näkynyt ojanpielissä mitään keväänmerkkejä. Muutaman kuvan sain napattua, niissä ehkä näkyy keväisen harmaa keli ja rapaset tossut.

Nyt pitäis vielä vääntäytyä lattialle venyttelemään viikon jumit pois..