sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

Jussiviikko


Juhannus oli kuinkasollakaan, aika viileää. Ei onneksi niin vetistä kun alunperin lupailtiin, juhannuspäivänä sateli tasaiseen tahtiin kokopäivän. Aatto oli miltei aurinkoinen mutta tuulinen. Vietimme juhannusta mökillä, iltaa kohden lämpötila laski niin että puolenyön aikaan oli enään 10 astetta. Tuli kuitenkin aattosaunan päälle heitettyä talviturkki mereen, toistamiseen juhannuspäivänä ja silloin olikin jo aikamoisen myrskyisää. Vesi oli kuitenkin yhtälailla märkää ja virkistävää ! Marttakin vietti ensimmäistä juhannustaan saaressa ja muutenkin olimme siellä yötä ensimmäistä kertaa tänä kesänä. Martta sopeutui nopsaan eikä sitä tarvinnut kauheasti vahtia, tuntui pysyvän meidän kintuissamme ihan hyvin. Pallo oli mökilläkin paras lelu, niin hyvä että sen kanssa piti leikkiä laiturillakin ja siitähän tietty seurasi aikapiankin pulahdus mereen...mies taisi pelästyä enemmän kuin koira itse...



Juhannuspäivä kului leppoisasti sadetta pitäen. Kyllähän tuo keskikesän juhla sisätiloissakin kului, ilmeisesti muutenkin tuli juhlittua maltilla sillä sunnuntain pitkislenkki meni paremminkuin hyvin.
Kahdentunnin pk, 16 km ja keskari 133.
Viikolla oli pari treeniä, tiistaina tunnin rauhallinen metsälenkki Yyterissä ja torstaina kävin ennen töihin menoa Porin metsässä 7,5 km mäkisen treenin, ylämäet kovaa ja alamäet vähän rennommin. Pitäisi useammin tehdä treenit jo aamulla ennen töihin menoa.

Suopursu kukki Yyterissä

Porin metsää


Juhannuskoivu ?

Martan kanssa iltalenkillä

Mökille pitäisi varmaan kehitellä jonkinmoinen kuntorata, mökki on pienessä saaressa joten siellä ei juosta. Porrastreeniäkään ei saa aikaiseksi mutta jotain pitäisi keksiä. Yleensähän siellä kyllä puuhaa riittää ihan yllinkyllin, aktiivista palauttelua sanoisinko...aika tulee tosinopeasti pitkäksi jos ei mitään puuhastelua löydy. Kotona pystyy paljon paremmin laiskottelemaan kuin siellä.

Hiekkapolkua auringonsäteissä

Nyt olisi taas edessä uusi viikko. Lomaan on vielä pari viikkoa...



tiistai 20. kesäkuuta 2017

Lattomerellä intervalleja itseään paremmassa seurassa...


Lauantaipäivä kului Lattomerellä. Lattomeren ultraintervalli 8*13, Ei paskempi tapahtuma ....
Tapahtuma on ollut koko ajan mielessä mutta vasta perjantaina päätin lähteä mukaan, edes yhdelle kierrokselle. Lopulta aikataulut antoi myöden kahdelle kierrokselle. Loppujen lopuksi olisi sitten ollut aikaa vaikka iltaan asti mutta jalat sanoi stop. 13 kilometrin kierrokset alkoivat aamulla klo. 9.00 ja sitten seuraava 12.00 ja sitä rataa kolmen tunnin välein aamukuuteen asti. Aamun ekassa lähdössä oli parisenkymmentä lähtijää. Olin muuten hurjan kovassa seurassa ! Viimeiseen starttiin aamukuudelta lähti vain 2 ultraajaa. Aika moni taisi tuossa kisassa menettää "ultraneitsyytensä". Suurin osa porukasta taisi juosta 5-6 kierrosta.
Päivä oli jo aamulla tosi lämmin. Tarkoitus oli lähteä  hitaasti ja tottakai sitä meni vähän turhan kovaa. Ei ihan nautinnollisin juoksu. Toisen lähdön aloitin sitten kunnolla hitaammin ja se tuntuikin paremmalta vauhdilta.
Kisan pointtihan on siinä miten kuluttaa nuo ajat lähtöjen välillä. Mitä nopeammin menet kierroksen sitä enemmän on lepoaikaa ennen seuraavaa lähtöä. Mullahan ei ollut kuin yksi puolitoistatuntinen siinä välissä ja siinäkin tahtoi tulla aika pitkäksi. Syödä pitää ja juoda ja palautua ja levätä mutta ne pitää tehdä fiksusti. Aktiivista palauttelua, jos vaan makaa nurtsilla reporankana ei seuraava startti tunnu kivalta. Noiden taukojen merkityshän korostuu mitä useamman startin teet.
Energiaa pitää saada ja siinäkin on kokemattomalle vaaransa miten tankkaa.
Taitolaji tuo syöminen, mitä pidempi reissu niin ravinnolla on sitäkin isompi merkitys. 
Kuinkas sitten ollakaan toisen kiekan aikana jo ennen puoliväliä alkoi pohkeissa tuntumaan siltä ettei krampit ole kaukana. Piti edetä vähän varovaisemmin, loppu oli kyllä aikamoista räpeltämistä. Vähän väliä piti hidastaa vauhtia ja ihan viimeiset pari kilsaa meni vähän väliä kävellessä ja vielä viimeinen pieni mäennyppäre jossa sitten jo tuntui reidessä asti. Onneksi kassinpohjalta löytyi kompressiosäärystimet että pääsi edes autonrattiin...aamulla oli jaloissa kyllä semmoset jumit että voin vaan kuvitella miltä muista on mahtanut tuntua kun aikanaan ovat pysähtyneet.
Taisi viikon kovat treenit vähän vaikuttaa. Valmistautuminen ei ihan ollut kohdillaan, ensi vuonna paremmalla menestyksellä. Toivottavasti tapahtuma saa jatkoa. Jotenkin ajattelin yrittää uudestaan paremmalla menestyksellä.Hieno ja hyvin järjestetty kisa, mahtava porukka ja fiilis. Järjestäjänä toimi KPK/247 paikallinen alajaosto, muutama aktiivihenkilö, Keli oli aurinkoinen vaikkakin turhan lämmin, reitti mukava. Näiden kahden kierroksen ajan pääsi vähän tutustumaan tuohon pöljään ultraporukkaan. Mahtavaa kertakaikkiaan...Ei siis paskempi päivä.
Tulipa siinä tehtyä viikonlopun pitkä lenkki, 26 km.


Juomapiste maitolaiturilla

Nyt muutaman pidemmän kisan varrella olen huomannut
 että juoksu kulkee vasta kun on kunnon eväät...

Nyt ollaankin sitten matkalla kohti seuraavia koitoksia. Yhteistyö pt:n kanssa sai jatkoa. Tavoite siis syyskuun 42,195 k. Alunperin soppari oli kolmeksi kuukaudeksi ja se olikin hyvä ajanjakso. Kun puheeksi tuli mahdollinen jatko niin eihän sitä tarvinnut pitkään miettiä. Tavoitteet pysyy ajantasalla kun joku seuraa miten treenit sujuu ja potkii muutenkin uusiin sfääreihin. Lenkillä tulee käytyä ja tehtyä kiltisti treenit. Eipä luulisi tulevan sellaisia totaalisia taukoja kuin normaalisti loma-aikaan...se vaikuttanee myös siihen mitä lappaa suuhunsa..
Tiistaina pakkasin treenikassiin kamat kun lähdin aamulla töihin, päivä oli sateinen joten varusteet oli sen mukaiset. Sattuneista syistä pääsin juoksemaan vasta illalla ja aikalailla lämpimässä ja aurinkoisessa kelissä. Hieman tuli lämmin pitkissä trikoissa. Tarkoitus oli juosta peekoota kolme varttia, matalalla sykkeellä siis. Jouduin tosissaan tekemään töitä että syke pysyisi alhaalla eikä se oikein sitten luonannutkaan...






No keskiviikkona oli tarkoitus tehdä kilsan testijuoksu pk-sykkeellä, max. 130. Se nyt ei ollenkaan luonannut kun syke heitteli ylös ja alas ihan ihmeellisesti. Vauhti ei tosiaankaan ollut hurja. Tutkin vähän netistä mistä saattaisi johtua, ehkäpä sykevyö oli liian löysällä sillä seuraavana päivänä kun lähdin lenkille jouduin kiristämään sitä aikalailla. Pitää myös pestä sykevyö kunnolla ja saippualla, luin jostakin...katsotaan auttaako.
Jalkoihin haettiin myös jerkkua rappustreeneistä yms. Tuntui...
Perjantain treeni olikin taas lyhyitä vetoja, 5x200 ja peekoot alle ja päälle, nyt alun lämmittelyssä oli jo sykkeetkin kohdillaan.
Niin ja sunnuntain pitkis siis tehtiin lauantaina, 2x13 km.
Viisas päätös olisi ollut jättää perjantain vedot tekemättä, en kuitenkaan silloin vielä ollut varma osallistumisestani seuraavana päivänä.
Maanantaina pitkästä aikaa kävin fillarilla töissä. Se ainakin oli perus peekoota ja tosi matalalla sykkeellä. Tarkoituksella menin pienellä vaihteella maisemista nauttien. Työmatkani on suuntaansa n. 18,5 km.





Loppi Extreme ja Himostrail ovat nyt seuraavat etapit, vaihteeksi polkujuoksua. Himostrailille saa 10 prossan alennuksen koodilla "Takomorunners" tarjous on voimassa ensi lauantaihin saakka. Kyytiin mahtuu jos on kiinnostusta lähteä mukaan.

Mitä enemmän on miettinyt Lattomeren saavutuksia, sitä enemmän se on ruvennut potuttamaan.





maanantai 5. kesäkuuta 2017

Uudet tavoitteet kiikarissa


Nyt kiireesti kohti uusia tavoitteita ennenkuin jämähtää ihmettelemään mitä rupeaisi tekemään. Minä tiedän jo mitä teen tänä kesänä...

Viikko Nutsin jälkeen on palauteltu ja huollettu kroppaa, lähinnä jalkoja. Keskiviikon palauttavan lenkin jälkeen pohkeiden pakotus hieman keveni. Portaat pääsee alas jo liki normiaskeleilla.
Sitten oli vuorossa kehonhuoltoa venyttelyjen ja rullailujen merkeissä. Kroppa rupesi jo taipumaan kiertoon ja kaarteisiin...sunnuntaina jo kunnolla pidempää lenkkiä tasaista ja rauhallista vauhtia. suuntasin metsään joka on hieman armollisempaa jaloille. Vähän se takkusi aluksi mutta yhtäkkiä huomasin taas juoksun maistuvan rennolta ja suorastaan sanoen lennokkaalta. Ehkä siihen taas kerran vaikutti upea ympäristö, Yyterin metsäpolut ja auringonpaiste..

 Mielessäni on käynyt että tämän vuoden treeniä voisi jatkaa pienillä fiilauksilla maratonillekin. Treenattu on tavoitteellisesti ja säännöllisesti. Olen punninnut eri vaihtoehtoja. Syyskuussa on Tampereella maraton jonka yhteistyökumppaniksi Takomorunners on lähtenyt. Yhteisön kautta pääsin mukaan joten näin ne treenit sitten jatkuu. Tampereella  olen juossut ensimmäisen maratonini mutta mielelläni menen sinne uudestaan. Tapahtuma on erittäin hyvin järjestetty ja minä pidin reitistä, vaikka reitti tehdään neljänä lenkkinä niin minulle se tuntui sopivan. Maasto oli vaihtelevaa ja helppoa.
Kesän ajalle on sopivasti aina jonkinlainen kisa kerran kuussa, sopiva tahti. LoppiExtreme on polkujuoksutapahtuma heinäkuun lopussa, elokuussa  HimosTrail, molemmat ovat Takomorunnersin yhteistyökumppaneita. Heimolaisena olen mukana...näistä siis myöhempänä juttua.

Pikkuhiljaa siis aloitellaan taas treenejä. Kolmen kuukauden soppari Pt:n kanssa päättyi tähän Nutsiin, mutta jatkoa saattaa seurata....

Heimotuubi



Niin että kesäduunit on valmiina.